Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

VAATETUSALAN TYÖTERVEYSHUOLLOSTA

 

Vaatetusalan työt vaativat tekijältään tarkkaa näköä ja hyvää raajojen koordinaatiokykyä. Työterveys lääkärin kannalta suurin ongelmakenttä on ergonomian alueella. Lakisääteisiä tarkastuksia on alalla vähän. Lääkärin tehtäviin kuuluvat lähinnä: tulo- ja työhön sijoitustarkastukset, sairauksien hoito, työpaikkojen ja työmenetelmien tunteminen ja niiden kehittäminen linjaorganisaation ja työsuojeluhenkilöstön kanssa, lääketieteellisenä asiantuntijana toimiminen sekä terveyskasvatus.

Tulotarkastus tehdään kaikille työhön tulijoille. Siinä selvitetään työntekijän terveydelliset edellytykset toimia kyseisessä työssä. Esimerkiksi ompelutyötä saattavat rajoittaa: heikko näkö, jota ei lasein saada korjatuksi, koordinaatiota häiritsevä neurologinen sairaus, pitkälle kehittynyt nivelsairaus (reuma), psyykkinen sairaus, joka vaatii vahvan lääkityksen, astma, vaikeat ihottumat. Tarkastuksesta annetaan lausunto sekä työntekijälle, että työhönottajalle. Lausunnossa ilmaistaan vain tekijän soveltuvuus tarkoitettuun työhön. Kenenkään sairauksia ei mainita, vaan ne jäävät työterveyshenkilöstön tietoon ja salassapidon alaisiksi.

Sairauksien hoito on olennainen osa työterveyshuoltoa. Koska työterveyslääkäri tuntee työn ja olosuhteet, on hän paras arvioimaan työntekijän selviytymistä ja sairasloman tarvetta.

Hoidettavista sairauksista suurimman osan muodostavat äkilliset hengitysteiden tulehdukset sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Vaatetusalan töissä joutuvat niska- ja hartialihakset sekä käsien käyttöön osallistuvat lihakset suurimmalle rasitukselle alttiiksi. Tämän vuoksi olisi taukoliikunta erityisen suositeltavaa lihasten rentouttamiseksi ja työntekijöiden omatoimisen liikunnan edistämiseksi. Ajoittain esiintyy työperäisiä rasitustiloja kuten jännetuppien tulehduksia ja epikondyliittejä (tenniskyynärpää), varsinkin uusien työvaiheiden alkaessa ja pitkien lomien jälkeen. On kuitenkin pidettävä mielessä, etteivät kaikki jännetupen tulehdukset ole työperäisiä, osa on reumaattisia tai reaktiivisia ja osa on hankittu kotona esim. mattopyykillä tai kun tehdään brodeeraus tai silkkipaino. Työstä johtuvat sairaudet tulisi aina hoidattaa omalla työterveyslääkärillä, joka voi hoidon lisäksi vaikuttaa työtehtävän vaihtoon tarvittaessa. Ammattiastmat ja -ihottumat ovat vaatetusalalla melko harvinaisia. Mielenterveysongelmia ei esiinny mielestäni vaatetusteollisuudessa sen enempää kuin muissakaan ammattiryhmissä. Vaatetustyöntekijä on yleensä nuori tai nuorempaa keski-ikää oleva nainen, jolla on usein pieniä lapsia. Yksinhuoltajia on paljon. Lasten päivähoito-ongelmat, sairaudet ja kotiongelmat sekä yleinen yhteiskunnan epävarmuus luovat stressiä, josta kuitenkin usein syytetään työtä. Viime vuosina vaatetusalalla on tapahtunut selvää kehitystä: tuotteet ovat tulleet muodikkaammiksi, mallistot ovat monipuolistuneet, sarjat ovat lyhentyneet ja automaatio hoitaa yksinkertaisimmat työt. Näin työ vaihtuu usein toiseksi ja on vaihtelevampaa mutta myös vaativampaa kuin ennen. Mielestäni vaatetustyöntekijän sekä oma ammatillinen että muiden antama arvostus on kohonnut.

Työpaikan tuntemus on työterveyslääkärin toiminnan edellytys. Työpaikkaselvitysten tekemiseen osallistuminen yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa on tärkeää. Meillä tällaiseen kierrokseen osallistuvat: työntutkijat, mekaanikko, työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshoitaja sekä lääkäri. Työpaikat ja -menetelmät katsotaan ergonomian kannalta, mitataan valaisuus ja melutaso. Lisäksi työntekijää haastatellaan ja usein häneltä saadaankin parhaat korjausehdotukset. Pienet säädöt mekaanikko hoitaa heti. Suuremmat asiat kirjataan ja toimitetaan linjaorganisaation hoidettaviksi.

Vaatetusalan, kuten muidenkin alojen, työterveyshuollon toiminnan pitäisi alkaa jo alan oppilaita valittaessa, ettei jouduttaisi myöhemmin yhteiskunnalle kalliisiin uudelleen koulutuksiin. Ammatillisen kurssikeskuksen kanssa olemme toimineet yhteistyössä.

Työstä johtuvien sairauksien estämiseksi ovat työnopastus ja menetelmien ergonominen suunnittelu tärkeitä. Työtasojen, koneen poljinten, apulaitteiden ja tuolien säätö tulee suorittaa kunkin tekijän mukaan työn alkaessa, ettei kehittyisi vääriä työskentelyasentoja. Koneita ja laitteita hankittaessa tulee tekniikan lisäksi kiinnittää huomiota laitteen säädettävyyteen, melutasoon ja tätinään.

Hyvät, avoimet ja luottamukselliset suhteet työterveyshenkilöstön ja työsuojeluhenkilöstön sekä linjaorganisaation välillä luovat yrityksessä osaltaan hyvää henkeä ja sitä kautta vaikuttavat sekä tuottavuuteen että työssä viihtymiseen.

 

©2017 hurttilanpaja - suntuubi.com